Kevät keikkuen tulevi

Otsikon sananlasku on alun perin viitannut menneen talven ja nälän näkymistä karjan kävelyssä. Nykyään sananlaskun kuitenkin usein tulkitaan kuvaavan kevään etenemistä "keikkuen". Puujärvikään ei oikein osaa päättää, onko jo kesä. Muutaman lämpimän aurinkoisen päivän jälkeen järvi taas osin jäätyi.

Laiturikatiskat jäivät jään alle. Sääennusteen mukaan pian ne voinee taas kokea. Kalat eivät kyllä ole vielä tulleet rantaveteen - toki katiskoista on muutamia ahvenia, särkiä ja sorvia jo tullut. Särkikalojen kutuaikana rantakatiskat täyttyvät. Kutuaikahan määräytyy lähinnä veden lämpötilan mukaan. Ja nyt pintavesi on niin kylmää, että jos ei tuule, niin muutama pakkasaste yöllä jäädyttää veden.

Allekirjoittaneelta viime päivät ovat menneet katiskojen kunnostuksessa. Metallikatiskojen tukiraudat ruostuvat hitaammin kuin verkko. Pyydysten elinikää saa siis jatkettua vaihtamalla ruostunutta verkkoa uuteen. Tuntipalkoille noin ei kyllä pääse, sillä uudet katiskat näyttivät pikaisen verkkosurffailun mukaan maksavan halvimmillaan n. 3-kymppiä. Mutta nyt on pyydysten hankkimisen ja kunnostamisen aika!

Puujärvelle olisi tärkeää, että kalaa pyydettäisiin. Näin saataisiin pois järveen sateisen, lumettoman talven aikana tullutta fosforia. Runsas fosfori vedessä veden lämmittyä tietää taas sinilevän kasvua. Olisi toivottavaa, että katiskapyyntiä Puujärvessä saataisiin lisättyä.

Ajattelin kokeilla kutukalan pyynnissä tänä keväänä myös luokkirysää. Pyydys ei ole minulle entuudestaan tuttu, mutta eiköhän tuon veteen saa. Rysän etu moniin pyydyksiin verrattuna on ainakin se, että kalat säilyvät pyydyksessä vahingoittumattomina. Näin alamittaiset arvokalat saa laskettua takaisin järveen kasvamaan. Hoitokalastukseen suositellaan myös isorysiä ja paunetteja. Toivottavasti joku kokeilisi näitäkin! Nuotta toimisi varmaan myös, mutta näiden isompien pyydysten käyttö taitaa kilpistyä kustannuksiin.

Pekka Koivukoski