Luhju-hanke

Kuva. Mattona kasvava pohjakasvi on raani. Kuvan on ottanut Jarno Laitinen, Ecosus Oy:stä syyskesällä 2017 Puujärven Karhulahdessa, lähellä Luhjunojan suistoa tehdyissä sukelluksissa. Tuolloin vesi oli kirkasta kolmeen metriin saakka. Usein Luhjunojasta tuleva savi samentaa Karhulahden veden pinnaltakin

Luhju-hankkeen yhdessä osiossa (kehittämisosio) kerätään materiaalia keinoista saven ja fosforin sitomisesta viljelysmaille. Seuraavan "ruutunapin" taakse tulee tietoa tuosta työstä.

Luhjunojan alueen maanomistajat ja/tai maanviljelijät! Jos Teillä on jotain kysymyksiä tai ehdotuksia Luhju-hankkeesta, ottakaa yhteyttä hankkeen ohjausryhmään (email: pekoivuk@gmail.com)! Jos haluatte, että lähetämme Luhju-hankkeen etenemiseen liittyvää sähköpostia, sekin onnistuu tätä kautta.


Kuvassa Luhjunojaa Nummijärven sillalta nähtynä (29.12.2019)

Satakielikosteikon kaivun vuoksi tähän odotettaisiin jo jäätä ja lunta. Vesi on vielä Puujärvessä huomattavan korkealla. Noin viikkoon ei ole satanut ja virtaama alkaa olla jo vähäistä. Rankkojen sateiden mukaansa ottama savikin alkaa jo painua pohjaan.

Yllä olevassa kuvassa on Luhjunojan "uutta" väylää. Kuvasta näkyy hieman myös oikealta tuleva vanha väylä. Satakielikosteikko kaivetaan pääosin näiden väylien väliin.

Kuva-galleria Satakielikosteikolta

Karjalohjan VPK kuvasi dronellaan 1.1.2020 Satakielikosteikkoa ja Puujärveä kosteikolta päin. Kiitos VPK!

Allaoleva video on myös Karjalohjan VPK:n dronesta kuvattu. .Videon lataaminen edellyttää hyvää nettiyhteyttä.


Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen jäsenet ovat maksaneet ylimääräisiä, vapaaehtoisia jäsenmaksuja 7.11.2019 mennessä

8897 €.

Kiitos!


Luhju-hanke 

Luhju-hankkeen tavoitteena oli vähentää Puujärven ravinnekuormaa. 
Sateiden jälkeen ja lumien sulaessa vesi poistuu ojia ja salaojia myöten Luhjulta nopeasti ja vie mukanaan Puujärveen savea ja ravinteita. 
Puujärven vedenlaatu on vuosien myötä lievästi heikentynyt. Niinpä vuosina 2015-2016 Puujärven vesiensuojeluyhdistyksessä tehtiin "Puujärven peruskartoitus 2015" -hanke. Hankkeen loppuraportissa on kuvattu Puujärven vedenlaadun uhkatekijöitä, mm. ravinnelähteitä.

Puujärveen laskevista ojista Luhjunoja on suurin ja sen valuma-alue on lähes puolet koko järven valuma-alueesta. Järven ulkoiseen ravinnekuormaan pystytään helpoiten vaikuttamaan vähentämällä Luhjunojasta Puujärveen ravinnemäärää (fosforia ja typpeä).

Veden virtausta hidastavat:

  • kosteikot
  • laskeutusaltaat
  • pohjapadot
  • lietetaskut
  • vettä pidättävä maaperä

Hankkeessa pyritään poistamaan Luhjunojan vedestä ravinteita ja kiintoainesta mm. hidastamalla veden virtausta. 

Hallinto Luhju-hankkeelle on Puujärven vesiensuojeluyhdistys (PVSY) ry:n hallitus nimennyt ohjausryhmän:

  • Pekka Koivukoski, pj
  • Hannu Salonen
  • Olli Kilpinen

Seurantaryhmään kuuluvat Markku Jarmala, Keijo Lyhykäinen,  Seppo Syvähuoko ja Eila Lainema. Organisaatiota täydennetään tarvittaessa hankkeen edetessä.

Rahoitus Hankkeen budjetti on n. 40000 €, josta n. puolet saadaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalta Leader-ryhmä Ykkösakselin kautta.

Luhju-hankkeen yksityisen rahoituksen kartoittamiseksi PVSY on pyytänyt jäseniltään vapaaehtoista, ylimääräistä jäsenmaksua. Noita jäsenmaksuja on kertynyt hienosti. Kiitos lahjoittajille!

Jäsenistölle toimitetuissa kirjeissä on kerrottu Luhju-hankkeesta ja jäsenmaksuista tarkemmin.

Mittaukset Luhjulla ovat vedenlaadun mittauksia tehneet sekä Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry että PVSY (veden sähkönjohtavuus). Luhjulle on tehty myös useita katselmuksia.

Aikataulut Lokakuussa 2019 luvat ovat kunnossa kosteikolle Luhjun-ojan suistoon.  Kosteikolla on nimikin: Satakielikosteikko. 

Kuva. Talvinen näkymä Dronesta Luhjunojan suulle tulevan Satakielikosteikon yläpuolelta (Jussi Leppänen, 2019). Oikealla näkyy Nummijärventie, sivun alareunassa uusi ja yläreunassa vanha väylä.

Puiden raivaus ja poiskuljettaminen Satakielikosteikolla aloitetaan heti, kun maaperä ja jää alueella kestää liikkumisen. 

Kaivuusta on käyty 15.11.2019 päättynyt urakkakilpailu. Neuvotteluja käydään Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy:n kanssa. Varsinainen kaivuutyö on tarkoitus tehdä tulevan talven aikana.

Yläjuoksulla Luhjunojaa muotoillaan (lietetaskuja ja tulvatasanteita).

Luhju-hankkeen kehittämisosiossa on kerätty materiaalia menetelmistä, joilla fosforia ja savea saataisiin sidottua nykyistä paremmin pelloille. Näitä tullaan mm. julkaisemaan näillä WWW-sivuilla.

Pekka Koivukoski

Luhju-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja
Email: pekoivuk@gmail.com

Puh: 044-5878082


Maanmittauslaitoksen ilmakuvasta leikattu näkymä Satakielikosteikosta. 90-luvulla kaivetut laskeutusaltaat ovat kuvan oikeassa yläreunassa.

Alla kuvia Satakielikosteikon rakentamisen vaiheista (8.-17.2.2020, Sari Niemistö, Pekka Koivukoski, Olli Kilpinen)

Satakielikosteikko ja sen lähialueita Jani Syvähuokon dronella kuvaamana 25.2.2020:

Kuvia Satakielikosteikolta 26.2.20. Joutsenet olivat nousseet Puujärven jäälle, Luhjunojassa jäätä ei virtauksen vuoksi ole (Pekka Koivukoski).

Kaivu alkoi 02.03.2020. Kaivuri ja Dumpperi ovat Juha Lönnqvistin (Pekka Koivukoski).

03.03.2020: Kaivuri kauhoo tyhjentäen vanhaa uomaa. Pitkäpuominen siirsi massoja jo reippaasti omalla ulottuvuudellaan, mutta tarvittaessa otettiin dumpperi avuksi massojen kuljetukseen. Alueella olleiden vanhan ja uuden uoman väli kaivettiin syvyyteen, johon toivotaan ja tarvittaessa istutetaan vesikasveja. Näin hidastuva virtaus ja kasvien luontainen toiminta puhdistaa vettä ravinteista (fosfori) ja kiintoaineesta (savi, humus).

04.03.2020: Luhjunojalle rakennettiin uusi reitti tekemällä kosteikon yläjuoksulle niemi. Niemen rakentamiseen tarvitun kuivan maan jäljiltä jäänyt n. aarin monttu on täytetty kostealla savella ja mudalla. Tuo on upottavaa ja sinne on vaarallista mennä! Kun täyttömaa kuivaa, alue tasataan.  Nyt alue on aidattu varoitusnauhalla.

05.03.2020: Juha Lönnqvist Oy:n kaivuri ja dumpperi ovat jo ajorampilla kulkuesteinä odottaen kuljetusta (Pekka Koivukoski).

06.03.2020: Lönnqvistin koneet ovat lähteneet uusiin kaivuhommiin (Pekka Koivukoski).

06.03.2020: Jani Syvähuoko on kuvannut dronella kaivettua Satakielikosteikkoa ja sen ympäristöä.

07.03.2020: Alueella pidettiin pienet talkoot. Kaivurin jäljiltä veteen on jäänyt oksien ja juurten pätkiä, joita nostettiin rannalle. Tuomas Arvola toi traktorikuormallisen louhetta.  Satakielikosteikon nimikyltti sai myös lisäkilven, jossa varoitetaan upottavasta savesta (Pekka Koivukoski).

14.03.2020: Vihdoinkin tauko sateissa - yöllä tuli vielä hieman lunta! Satakielikosteikko on hieman kuivanut ja vesikin on selkiytynyt ja laskusuunnassa. 

05.04.2020: Luhjunoja on sula Satakielikosteikolla. Alla olevat kuvat on otettu alueen itäosasta  tämänpäiväisissä minitalkoissa. Kosteikon itäosaan on rakennettu pato kääntämään veden kulku laajempaan ja matalampaan kosteikko-osaan, jonne istutetaan jatkossa vesikasveja. 

01.06.2020: Satakielikosteikko on kuivunut. Kuva alla on vanhasta väylästä, joka kaipaisi ruoppausta ja siivoustalkoita,

22.06.20: Satakielikosteikko on vihertynyt. Läjitysalueen ulkopuolella kukkivat lupiinit.

27.06.20: Panu Rautiainen ruoppasi Satakielikosteikon "Vanhaa väylää". Alla Kilpisen Ollin kuvaamat pari videota Panusta ja kaivinkoneesta. Puuston kaivua varten raivasi Tuomas Arvola, paikallisia yrittäjiä hänkin.

28.06.20: Alla ensimmäisessä kuvassa on "Uutta väylää", muut ovat ruopatusta vanhasta väylästä. Ruoppausaika oli ihanteellinen. Aurinko paistoi, eikä vesi käytännössä virrannut ollenkaan, vedenpinta on laskenut n. 25 cm Satakielikosteikon varsinaisesta kaivamisesta (maaliskuun alku).

17.07.20: Satakielikosteikolle alkaa tulla kasveja. Käydessäni näin kyllä useampiakin vesilintuja, mutta sen verran arkoja ne olivat, etten saanut kuvaa (Pekka Koivukoski).