Biohiili ja hiiliviljely

Biohiiltä syntyy kuumennettaessa puuta (orgaanista materiaalia) hapettomassa tilassa niin, että nesteet poistuvat. Menetelmä on nimeltään pyrolyysi. Hiiliviljely tarkoittaa erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä mm. lisäämällä hiilen varastoitumista maaperään.  Ehkäpä puhtaimmillaan tällainen toimenpide on biohiilen lisääminen viljelymaahan.

Artikkeleita: 

Biohiili imee ravinteita ojavesistä

• Biohiili biopidätysalueessa ja kantavassa kasvualustassa 
• Biohiili "ei ole ihmelääke", mutta siitä innostuttiin jo
• Biohiili on käyttökelpoinen suodattimissa
• Carbon Action
• Hiiliviljely käytännössä (Juuso Joona, Gårdskulla)
• Mikä ihmeen hiiliviljely (Hämeen Sanomat 16.4.2019)
• Viljelykasvit sitovat hiiltä (Yara)
• Maitotilalliset ilmastonmuutosta jarruttamassa: Anu Ellä varastoi hiilidioksidia maaperään (Valio)
• Suomalaiset maanviljelijät mukana ainutlaatuisessa kokeessa - tavoitteena pysäyttää ilmastonmuutos (YLE)
• Miten osoittaa, paljonko pelto todella sitoo hiiltä? Hiilensidonnan todentamiseen kaivataan kipeästi työkaluja (Maaseudun Tulevaisuus 28.05.2019)
• Mitä on hiiliviljely (Valio, YouTube)
• Pellot hiilinieluiksi: Viljelytapoja muuttamalla maatalousmaahan jopa 25 miljardia tonnia hiiltä vuodessa (Tekniikka&Talous, Carbon to Soil)
• Maanparannusaineista hyötyy viljelijä ja ympäristö (Käytännön Maamies, 01/2019)
• Maaseudun Tulevaisuudessa (30.12.2019) on artikkeli otsikolla "Brittiviljelijöiden visio: Biohiilen syöttäminen karjalle saattaa vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia". Walesissa syötetään naudoille biohiiltä tavoitteena pienentää nitraattipäästöjä ja parantaa maaperän kuntoa. Biohiilen väitetään myös olevan hyväksi nautojen terveydelle. Menetelmän toimivuutta ei ole tieteellisesti todistettu. Luhjunojan valuma-alueella ei nautoja kasvateta, joten Luhju-hankkeen tavoitteita ei tuolla menetelmällä voi viedä eteenpäin.

• Apilanurmi sitoo tehokkaasti hiiltä. Lisäksi orgaanisen lannoitteen käyttö tehostaa hiilen sitoutumista maaperään. Siten apilapohjaisen nurmen kasvattaminen märehtijöiden ravinnoksi on ilmaston kannalta kestävää. Maaseudun Tulevaisuus (10.1.2020) kirjoittaa tutkimuksesta, jonka ovat tehneet yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luken.

• YLE:n uutisten 19.1.2020 jutussa pohditaan soiden ojituksen ja ennallistamisen problematiikkaa ennen kaikkea pohtien hiilen sitoutumista maaperään. Ja keskustelu jatkuu 21.2.2020 päivätyssä jutussa "Suo siellä, vetelä täällä - mitä hallitus aikoo tehdä Ylen esiin nostamalle ristiriidalle suomalaisissa suometsissä ?"

• Uudistava, eli regeneratiivinen viljely auttaa kasveja kestämään kovat sääolot (YLE:n uutiset 21.10.2020).

Pienimuotoinen biohiilikokeilu

Alla olevassa kuvassa on arinattoman takan sivutuotteena syntyvää biohiiltä. Takassa tuhkaan hautautunut hiili käy läpi eräänlaisen pyrolyysin. Seulomalla jäähtynyt tuhka voidaan poistaa ja levittää metsälannoitteeksi - jäljelle jää hiili. Biohiiltä Puujärven mökillä on käytetty ojaveden suodattamiseen sekä porkkanamaalla tasaamaan kosteutta ja parantamaan kasvualustan rakennetta. Pieni hiilimäärä jää maahan pitkäksi aikaa.