Muita keinoja sitoa fosforia ja kiintoainesta

Konsteja on monia: kevytmuokkaus, mikrobien kasvun edistäminen, kasvipeit­teisyyden lisääminen, viljelykasvivalikoiman sekä kiertojen monipuolistaminen, suorakylvö, sekaviljely, ...

Monet Luhju-hankkeen tiedotukselliset tavoitteet ovat samoja kuin jo päättyneessä Vilkku-hankkeessa (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla).  Vilkku-hankkeen loppuraportti on lukemisen arvoinen. Hankkeella on jatkohanke VILKKU plus.

Yksi veikkaus Puujärven syvänteistä syksyllä 2019 mitatuille huolestuttavan alhaisille happipitoisuuksille on kevätkierron epäonnistuminen. Vähähappisia syksyjä on mitattu kyllä ennenkin muutaman vuoden välein. Keskustelua on käyty siitä, parantaisiko tilannetta, jos alusvettä laskettaisiin järven eteläpäästä lapolla järvestä laskevaan Eskolanjokeen. Taloudellisista syistä alusveden poistamista ei otettu tutkittavaksi vielä mukaan Luhju-hankkeeseen, mutta tällainenkin vaihtoehto siis on.

Artikkeleita:

• Kipsi, kuidut, biohiili, rakennekalkki - hyötyjä vai huuhaata pelloille
• Päijät-Hameen Vesijärvisäätiö poistaa fosforia Kymijärvestä alusvettä poistamalla ja puhdistamalla.
• Biohiili "ei ole ihmelääke", mutta siitä innostuttiin jo ...
• Pitäisiköhän turvepeltojen viljelystä luopua? "Turvepellot mittaavat yhteiskunnan fiksuuden."
• Maatalouden valumavesien fosforia saadaan sidottua myös biopolymeerisaostuksella. Puhdistusprosessissa syntynyt liete on osoittautunut myös toimivaksi lannoitteeksi. Valitettavasti menetelmä on kallis.
• John Nurmisen säätiön Seabased-hankkeessa tutkitaan keinoja poistaa Itämereen päätynyttä fosforia. Yhtenä keinona on testattu fosforin sitomista huokoiseen kalkkikiveen. Maaseudun tulevaisuudessa olleessa artikkelissa menetelmän kerrotaan toimineen hyvin laboratoriokokeissa.
• Maanparannusaineista hyötyy viljelijä ja ympäristö (Käytännön Maamies, 01/2019)
  
• Liukoinen fosforikuormitus kuriin suorakylvöpelloilla (pdf, Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 26)

• Voisiko ongelmasta tulla ratkaisu? Viheliäs vesirutto nappaa ylimääräisen fosforin Littoistenjärvestä (YLE 8.1.20)

• Artikkelissa "Monimuotoinen pelto tuo paremman tuoton" on haastateltu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita.

• DIVERFARMING -hankkeessa on mukana osallistujia muutamasta EU-maasta ja UK:sta - Suomesta mm. Luonnonvarakeskus LUKE. Diverfarming on käännetty Maaseudun tulevaisuuden artikkelissa sanoilla "Peltojen monipuolistaminen". Miljoonahankkeen tavoitteena on uusien viljelyjärjestelmien kehittäminen ja testaaminen (viljelykierrot, vuoroviljely, sekaviljely,...). Tavoitteissa mainitaan myös otsikot "Hyötytutkimus", "Vaikutusten arviointi", "Mallien kehittäminen", "Järjestelmien arviointi" ja "Viestintä ja tiedonvälitys".  

• Hannu Känkänen kirjoittaa MT:n Vieraskolumnit -palstalla "Kerääjäkasvi auttaa viljelijää ja ilmastoa".

• Ympäristöministeriön ja WWF:n rahoittama Vesiensuojelu 4K (kuormitus kuriin konkreettisin keinoin) -hanke tähtää vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen sisävesissä. Monet 4K-osiot ja yhteistyöhankkeet keskittyvät Itämeren suojeluun, kuten Raaseporijoki-hanke.  WWF:n sivujen uutisissa on hyvä artikkeli kosteikoista ilmaston lämmetessä ja sateiden lisääntyessä.

• Käydyt veden savisuuskeskustelut kielinevät siitä, että Lohjunojan alue on eroosioherkkää. Näin peltojen kasvipeitteisyys talviaikaan on veden kirkkauden kannalta hyvä. Ei tuokaan toki fosforikuorman vuoksi aina ongelmatonta ole. Näin pohditaan YLE:n uutisessa "Peltojen kasvipeite sitoo hiiltä, mutta fosforipäästöt vesistöön voivat kasvaa - onko ilmaston- ja vesiensuojelu yhtä aikaa mahdotonta?"
  

• Kosteikkojen arvoa aletaan ymmärtää. Mäntyharjulle on tehty kosteikko yksityisellä rahoituksella.

• Maatalous tuottajilla on hieno vesiohjelma - kannattaa lukea!