Muut Puujärven vesilintulajit

Tässä muutama sana muista Puujärvellä vesillä ja rannoilla tavattavista linnuista. 

Sinisorsa

Sinisorsa on Puujärvellä yleinen. 

Silkkiuikku

Tuntuu aika uskomattomalta, että silkkiuikku ei mitä ilmeisimmin pesi Puujärvellä. Järvi on siis uikuista täysin härkälinnun hallussa. Tiiraan on 24.7.2018 mennessä kirjattu yksi ainoa pesimäaikainen havainto 6.6.2010 yhdestä linnusta, muutoin kaikki havainnot ovat syyshavaintoja ja niitä on varsin niukasti. Silkkiuikku ei siis myöskään keräänny Puujärvelle parviksi muutolta saavuttaessa tai ennen muutolle lähtöä, kuten esimerkiksi Lohjanjärven Isoselälle, jossa parhaimillaan nähdään yli 100 linnun ja jopa yli 200 linnun lauttoja. 

Merimetso

2 lintua paikallisena 28.7.2015 Puujärven eteläisellä altaalla. 
6 lintua paikallisena 22.8.2017 pohjoisella altaalla.

Merimetso on Suomessa lisääntynyt hämmentävän nopeasti (ensipesintä 1996 - arviolta 16 000 pesivää paria 2009). Kaikki pesinnät ovat käyttämieni lähteiden mukaan tapahtuneet toistaiseksi merialueilla, vaikka on todennäköistä, että sisämaapesintöjä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan isoilla järvillä (ks. https://yle.fi/uutiset/3-9534906). Kierteleviä lintuja näkee nykyisin hyvinkin usein sisämaassa ja tuntuu aika hassulta, että Puujärvellä ei merimetsoa olisi useammin näkynyt. Luultavasti syksyllä lintujen kierrellessä Puujärvellä ei vain kukaan ole niitä havainnoimassa.  

Kaulushaikara

Kaulushaikara ei varmasti tule koskaan pesimään Puujärvellä, koska sen vaatimat laajat järviruovikot Puujärveltä puuttuvat. Siitä huolimatta Puujärveltä voi tyynellä kelillä kuulla kaulushaikaran soidinpuhaltelua. Lähimmät kaulushaikarareviirit ovat Lohjanjärven rehevillä lahdilla, jotka ovat vähintään 2 kilometrin päässä. Kaulushaikaran puhaltelu kuitenkin tunnetusti kantaa todella kauas, Itä-Suomen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan jopa 8 km (https://yle.fi/uutiset/3-6154296).

Kyhmyjoutsen

8.5.2004 - 2 pariutunutta lintua ja ilmeisesti samoista linnuista havainto haudonnasta 9.6.2004 pohjoisella altaalla.
19.11.2006 - 2 aikuista lintua Puujärven eteläisellä altaalla.
9.10.2008 - 2 aikuista lintua pohjoisella altaalla.
28.9.2017 - 2 lintua pohjoisella altaalla.  
...
12.5.2020 - yksi pari vesilintulaskennoissa

Kyhmyjoutsen pesii Suomessa rehevillä merenlahdilla ja järvillä. Se tarvitsee poikasten lentokykyisiksi kasvattamiseen huomattavan paljon enemmän aikaa kuin laulujoutsen, joten se ei ole toistaiseksi pystynyt leviämään sisämaassa kuin muutamaan isoon järveen. Toinen lintulas (1998) mainitsee, että kyhmyjoutsenen onnistunut pesintä edellyttää 180 vuorokauden ajan sulaa vettä, ja että sisämaassa pesintä on onnistunut esimerkiksi Lohjanjärvellä. Ilmastronmuutoksen myötä vesistöjen jäätyminen ei ole kyhmyjoutsenelle enää samanlainen leviämisen este kuin ennen. Kolmas lintuatlas (käsittää vuodet 2006-2010) toteaa, että sisämään valloitus on jatkunut. Puujärven voisi kuvitella olevan kyhmyjoutsenelle liian pieni ja karu, jotta se olisi kovin houkutteleva pesintäjärvi, mutta vuoden 2004 havainnot järveltä todistavat toista. Tiirasta ei löydy vuoden 2004 pesinnän onnistumisesta kertovaa tietoa.

Valkoposkihanhi

Puujärveltä ei ole havaintoja paikallisista linnuista, vaikkakin kierteleviä lintuja järvellä on näkynyt ja Karjalohjan puhdistamolla paikallisia lintuja.  

Lapasorsa

3.5.2006 4 lintua pohjoisella altaalla. Lapasorsa pesii rehevillä vesillä, Puujärvi lienee lajille liian karu.  

Haapana

20.5.1976 - 3 koirasta eteläisellä altaalla. 
21.10.2012 - 1 lintu pohjoisella altaalla
14.7.2013 - 2 lintua eteläisellä altaalla

Tuntuu aika uskomattomalta, että haapanaa ei Puujärvellä ole tämän useammin tavattu. Vaikka Puujärvi ei olekaan haapanalle kaikkein mieluisimman tyyppinen rehevä lintujärvi, on Puujärven eteläisimmissä osissa kuitenkin sen verran kaislikkoa ja rantaniittyä, että sen uskoisi järvellä pesivän. Ehkäpä havaintojen niukkuus kerto lähinnä havainnoinnin vähäisyydestä. Haapana on viime vuosina taantunut voimakkaasti monen muun sorsalajin tapaan. 

Tavi

Vielä uskomattomapi kuin haapanan harvalukuisuus on tavihavaintojen täydellinen puuttuminen Puujärveltä. Ainoa Tiiraan merkitty alueen havainto on poikueesta Puujärven kylän läheiseltä lammelta 14.7.2008. Kuten haapanalla, melko varmasti havaintojen puute kertoo havainnoinnin puuttumisesta taville sopivilta järven osilta.  

Punasotka

Ainoa havaintoja Puujärveltä 20.5.1976 (eteläinen allas). 13.6.1961 poikuehavainto Puujärven pohjoispuolelta Vähä Kurkjärveltä. Puujärvellä ei ole kaikkein parhaimpia biotooppeja punasotkalle, ja punasotka on myös voimakkaasti taantunut laji (https://yle.fi/uutiset/3-10017593), joten Puujärvellä on lähinnä mahdollista nähdä kierteleviä lintuja.

Tukkasotka

Ainoa havaintoja Puujärveltä 20.5.1976 (eteläinen allas, 8 lintua). Luultavasti ainakin keväisin muuttoaikaan Puujärvellä lintuja vierailee, vaikka lintu ei Puujärvellä pesisikään. Ympäristönä Puujärven voisi kuvitella olevan tukkasotkalle sopiva pesimäjärvi. Tukkasotkakin on Suomessa vähentynyt, mutta ei onneksi niin pahasti kuin punasotka.
 

Mustalintu

Mustalintu ei Puujärvellä pesi - se on Lapin lintu. Mustalintua voi kuitenkin tavata muuttoaikaan Puujärvelläkin, etenkin pesimäajan jälkeen, kun lintuja saapuu Etelä-Suomeen lepäilemään.

17.5.2010 - 1 koiras pohjoisella altaalla
9.8.2014 - pari pohjoisella altaalla
20.5.1976 - 3 koirasta eteläisellä altaalla.
21.10.2012 - 1 lintu pohjoisella altaalla

Kurki

Kurki on viime vuosikymmeninä oppinut pesimään uudenlaisissa ympäristöissä. Perinteisesti kurjen reviiri on ollut vaikeakulkuisella suoalueella, mutta nykyisin kurki pesii myös peltoalueiden ja rehevien järvienlahtien rajamaastoissa. Kun puhutaan peltokurjista, tarkoitetaan juuri näitä uudenlaisen pesimäalueen valinneista kurjista. Viime vuosina kurjen huuto on kuulunut ja lintuja on näkynyt Puujärven rannoilla, joten Puujärvelläkin saattaa pesiä peltokurkia. Kurkien määrä on Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana kaksinkertaistunut (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kurki) ja syynä tähän on juuri muuttunut pesintäkäyttäytyminen. 

Meriharakka

Meriharakka on viime vuosikymmeniin asti ollut puhtaasti merialueiden kahlaaja, mutta viime aikoina se on levinnyt myös sisämaan järville ja kaupunkeihin (ks. esim. https://yle.fi/uutiset/3-10295618). Tämä kehitys seuraa Ruotsissa jo aiempina vuosikymmeninä tapahtunutta muutosta. Puujärvellä meriharakka on tavattu pohjoisella altaalla vuoudesta 2016, mutta pesintään viittaavaa havaintoa ei ainakaan Tiirasta löydy. Lohjanjärvellä meriharakkaa on nähty vuosittain vuodesta 2000. Ensimmäinen pesintä Lohjanjärveltä on ilmeisesti myös tapahtunut 2000-luvulla. Puujärvellä on sellaisia luotomaisia saaria, joiden kaltaisilla meriharakka merialueilla pesii, joten pesintä Puujärvellä on ihan mahdollinen.

Kalalokki

Pesii Puujärvellä.

Selkälokki

Pesii Puujärvellä.

Harmaalokki

Saattaa pesiä Puujärvellä.

Naurulokki

Saattaa pesiä Puujärvellä muiden lokkien kanssa samassa yhdyskunnassa.