Härkälintu
Härkälintupari Puujärven Rapakkolahdella 21.4.2020
Kevään aikaisin havainto: 10.4.2016 (3 lintua)
Syksyn viimeisin havainto: 16.10.2006
Suurin määrä: 62 lintua 25.-26.6.2003
Joka ikinen puujärveläinen varmasti tuntee härkälinnun sen äänen perusteella. Ääni ei jotensakin sovi yhteen linnun kauniiseen ulkonäköön. Jos jollekulle ääni ei olisi tuttu, niin tästä siihen pääsee tutustumaan Tarsiger.com:n sivuilta: https://www.tarsiger.com/sounds/index.php?sp=find&lang=fin&order=nro,paiva%20DESC&species=6570
Puujärven härkälintukanta on ainakin ollut valtakunnallisestikin merkittävä. 2000-luvun alussa järvellä tehtiin vesilintulaskentoja vuosina 2000-2006 ja parimääräarviot noilta vuosilta olivat 30, 24, 28, 31, 29, 28 ja 31 (tiedot Tiirasta). Eteläsuomalaiselle järvelle nämä härkälinnun parimäärät ovat todella mittavia. Jos kanta olisi edelleen yhtä vahva kuin 2000-luvun alussa, vastaisi Puujärvi yksinään noin puolta koko Uudenmaan pesivästä härkälintukannasta (muistinvarainen tieto, pitää vielä tarkistaa kirjasta Uudenmaan Linnusto). Puujärven vesilintulaskennoissa olemme saaneet laskettua kuitenkin vain n. 10 reviiriä, mutta tuosta määrästä puuttuvat Puujärven pohjoisosan (saarista pohjoiseen) mahdolliset reviirit.
Härkälinnun esiintyminen Suomessa painottuu järvi-Suomeen, ks. esimerkiksi lintuatlaksen levinneisyyskarttaa: https://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/h%C3%A4rk%C3%A4lintu. Puujärvi on sisämään ydinalueen läntisintä reunaa ja aika mielenkiintoista on se, että läheisellä Varsinais-Suomen alueella on iso, täydellinen härkälintutyhjiö. Härkälintu on aika tarkka pesimäjärvensä suhteen ja Puujärvi taitaa olla sille lähes täydellinen ympäristö: vesistö on karu, siellä kasvaa sen ravintokasveja ja karuudestaan huolimatta Puujärvellä on kuitenkin siellä täällä sopivia suojaisia vesikasvustoja, jotka antavat vedessä kelluvalle pesälle suojaa. Mielenkiintoista on myös se, että Puujärvellä ei ole pesiviä silkkiuikkuja, joita on aina rehevämmillä vesillä. Siis samalla kun Puujärvi on täydellinen härkälinnulle, se ei oikein sovellu silkkiuikun pesintävesistöksi.
Härkälintu ei Puujärvellä tarvitse sen kummempaa suojelua tai suosimista, kunhan sen annetaan pesiä rauhassa. Järven vesiliikenteen nopeusrajoitus pitää aallokon niin matalana, että hautova emo ja munat pysynevät hyvin pesissä. Härkälinnun ääntäkin kannattaa ajatella siltä kantilta, että se on aika persoonallinen ja Puujärven toinen tunnusäänistä kuikan huudon ohella.