Rentukka on kosteikkokasvi. Keväällä kukkivana rentukat ovat rakentuvaa koristamassa ensimmäisten joukossa rakentuvaa Satakielikosteikkoa. Yllä oleva kuva on Kilpisen Ollin tämänpäiväisessä katselmuksessa ottama.
Kurjaa, mutta terveys edellä pitää mennä tässäkin asiassa. Puujärvipäivä 2020 perutaan koronatilanteen takia järjestäjien yhteispäätöksellä (PVSY, Nuorisoseura, Seurojentalo, Karjalohjan VPK). Toivottavasti ensi vuonna voimme vietää päivää yhdessä ja iloisesti!
Puujärven pinnan alla on vapputunnelmaa. Vappukuvassa on tällä kertaa parikiloinen lahna, joka oli jo kutenut. Aika varhainen ajankohta! Kuvan lahna osallistuu vapun juhlintaan savustettuna. Särkikaloista kutevat nyt lahnan lisäksi ainakin särki ja sorva. Parina viime yönä kuitenkin rantakatiskat ovat täyttyneet kutevista pienistä ahvenista.
Särki aloittelee kutua Puujärvessä. Laiturikatiskaan oli jo muutama eksynyt. Nyt on aika laittaa pyydykset veteen ja ottaa fosforia pois Puujärvestä! Särkikilossa fosforia on 8 grammaa. Karkean arvion mukaan gramma fosforia kasvattaa noin yhden kilogramman levää (kts. YLE:n uutisjuttu).
Kun tarkastellaan muuttuvan ilmaston vaikutuksia vedenlaatuun, Puujärvi ja Luhju ovat kuin pieni näyte suuremmasta kokonaisuudesta "meri ja Suomen etelä- ja länsirannikko". Oheinen kuva on Sentinel-sateliitin 25. helmikuuta saaristomereltä ottama sen jälkeen, kun Lounais-Suomessa oli satanut runsaasti. Samantyyppinen kuva saven värjäämästä vedestä...
Kuvassa on puujärven kalastusreissun saalis tältä aamulta. Suurempi hauki painoi 1,9 kg, pienempi 1,2 kg ja ahven 400 g. Mädin vuoksi hauet ovat vielä lihavahkoja. Haukien mäti oli kuitenkin jo aika juoksevaa, joten kutu Puujärvessä alkaa pian. Järvessä on hyvä haukikanta ja jokaisen poistetun kalan mukana vedestä poistuu myös ravinteita.
Otsikon sananlasku on alun perin viitannut menneen talven ja nälän näkymistä karjan kävelyssä. Nykyään sananlaskun kuitenkin usein tulkitaan kuvaavan kevään etenemistä "keikkuen". Puujärvikään ei oikein osaa päättää, onko jo kesä. Muutaman lämpimän aurinkoisen päivän jälkeen järvi taas osin jäätyi.
Korona-tilanteen takia säädetyt kokoontumissäännöt kieltävät isot talkoot. Mutta mikään ei estä pitämästä pienempiä siivoustalkoita Satakielikosteikolla, kuten teimme tänään. Rahoituksen saamiseksi talkootyötä on tehtävä. Tuota siivoustyötä nyt on tarjolla. Jos jaksatte käydä siellä ulkoilemassa ja Luhju-hanketta tukemassa, niin laittaisitteko...
Särki on kevätkutuinen ja kutee veden lämpötilan ollessa n. 10 Celsius-astetta. Puujärvestä jäät lähtivät jo, joten kävin hakemassa Ellan kukkakaupasta pyydysluvat ja laitoin verkot veteen. Kutuaikaan särkiä on helpointa pyytää katiskoilla, jopa ihan vain laiturin vierestä.
Kaivinkoneurakointi Juha Lönnqvist kaivoi Satakielikosteikon. Huolimatta kaivun aikaisista sateista työ onnistui. Muutaman pakkasyön ansiosta maastossa oli onneksi jonkin verran routaa. Osaavissa käsissä liki 40-tonninen ja 19 metrin puomilla varustettu kaivinkone kaivoi kosteikko-osan ja osin palautti Luhjunojan vanhaan uomaansa.
Puujärven vedenpinta on huomattavan korkealla. Tulvahuippu on kuitenkin jo saavutettu. Oheinen kuva on SYKE:n vesistöennusteesta.
Tammelassa rakennetaan ojaan kaksitasouomaa. Kaksitasouomaan kuuluu perinteinen syvä valtaoja, jossa vettä virtaa kuivempinakin aikoina pitäen uoman auki. Hankkeesta kertoo Maaseudun Tulevaisuus 21.2.2020.
