SYKE:n tutkija Kimmo Tolonen on kirjannut YLE:n julkaisemassa uutisessa menetelmiä suojella vesistöjä ilmaston muutoksessa. Artikkeli on myös aamun Länsi-Uusimaa-lehdessä. Kun lämpöä riittää, rehevöitymistä ja levien kasvua estetään rajoittamalla kriittisen ravinteen, fosforin määrää vedessä. Tolonen luettelee sisävesille soveltuvia menetelmiä:
Paahteisen sään ja paarmalaumojen läpi taisteli Puujärven ympärijuoksun voittajaksi Jari van Wonterghem ajalla 1.29.10. Ympäripyöräilyssä kovinta vauhtia piti Joonas Skogberg ajalla 42.28. Onnittelumme! Samalla kiitokset kaikille tapahtumaan osallistuneille ja yhteistyökumppaneille!
Koronatilanteen vuoksi Puujärvipäivää ei tänä vuonna järjestetä perinteisessä muodossaan mutta kesätorin (Seurojen talon piha) yhteydessä nautitaan Suomen suvesta Puujärvipäivän hengessä.
Keskikesästä huolimatta kuva vuodenvaihteen talvisesta joulukuusesta sopii tämän jutun yhteyteen.
Perinteinen Puujärvipäivän ajankohta on heinäkuun toinen lauantai.
Helteiset ilmat ovat lämmittäneet Puujärven. Vesi on paikoin hieman sameaa. Pahin siitepölykausi alkaa olla jo ohi, mutta toki vedessä vielä siitepölyäkin on. Etenkin matalikoissa tuulenpuuskat saavat pohjamudan liikkeelle. Helteiset ilmat ovat lämmittäneet pintaveden. Auringon paistaessa on riski sinilevän kukkimisesta. Vielä ilmoituksia...
Tämän päivän YLE:n uutisissa on juttu sinilevän kukintaa hillitsevän menetelmän kokeilusta Pieksämäen Jäppilässä olevalla Ahvenlammelta. Oheinen kuva on lainattu kyseisen artikkelin videosta.
Keltainenmeri on kaukana idässä osa Itä-Kiinan merta. Meillä on nyt Karjalohjalla useitakin keltaisia järviä. Kuva on Puujärveltä. Puut ovat varistaneet siitepölyään lähes tyynessä ilmassa veteen. Saanemme ihailla keltaista järveä loppuviikon sateisiin saakka?
Tuuli on kasannut paikoin Puujärven rannoille sateiden tipauttamaa siitepölyä (koivun, kuusen,...). Siitepölyn keltaiseksi, tai joskus ruskeaksi värjäämä vesi ei ole myrkyllistä, mutta vedessä hajoava siitepölymassa voi myöhemmin haista pahalle. Jos sen kohtuullisella työllä saisi rannalle, ongelma pienenisi.
Puujärven vesi on ollut viime päivinä sameaa. Yleisimmät veikkaukset tuon syyksi ovat:
Laiturikatiskassa oli reilu 10 kg särkiä! Tai jos nyt joku oikein tarkasti kuvaa katsoo, on siellä seassa yksi pieni lahnakin, särkikala sekin! Jos katiska on ollut vielä kuivilla, niin nyt se kannattaisi nakata veteen! Särki kutee. Särkikaloja on Puujärvessä liikaa ja näin niitä saataisiin hieman vähennettyä. Ja samalla järvestä poistetaan myös...
Puujärven vesiensuojeluyhdistyksen hallituksessa on käyty keskustelua siitä, mitä velvoitteita Natura 2000 -ohjelma tuo Puujärven suojeluun. Alla teksti on Liisa Selvenius-Hurmeen. Kuvat Puujärveltä, Tesväriltä sekä niiden rannoilta ovat ottaneet Markku Jarmala, Karoliina Junno-Huikari ja Olli Kilpinen.
