Suomen ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi -hankkeessa on tutkittu puuainekseen perustuvaa luontaista veden puhdistamista. Puuaines vedessä, siis uppopuu toimii biosuodattimena puroissa, kosteikoissa ja laskeutusaltaissa.
Saimme Puujärven rannoille viime yönä vajaat 5 cm oikeaa pakkaslunta. Järvessä laineet liplattavat - vesi vetäisee vielä happea pienoisessa luoteistuulessa.
Kuva on Museoviraston juuri julkaisemasta kuvakokoelmasta osoitteessa: museovirasto.finna.fi. Talviselle kuvalle on annettu nimi "Hiihtäjä Puujärven jäällä" (kuvaaja: Pietiläinen Aarre, 1938). Hakusanalla "Puujärvi" kokoelmasta saatavat monet kuvat ovat Puujärven kylältä. Liekö mies hiihtelemässä jossain siellä?
Otsikon arvio on Suomen vesistösäätiön koolle kutsuman Vesistöpaneelin. Suomen vesistösäätiön juttu näyttää levinneen viime päivinä nettiin moneen paikkaan (MT, Savon Sanomat,...).
Verkossa on tuore MTK:n ja SLC:n vesiohjelma. Vesiohjelman tavoitteita on kirjattu mm. lausumilla:
Kävin aamulla kävelemässä Satakielikosteikolla. Tunnelma oli seesteinen: edellisen ajankohtaistiedotteen jälkeen vesi oli laskenut ja virtaus Luhjunojassa hidastunut niin, että aamun muutaman asteen pakkanen alkoi jo jäädyttää kosteikon vettä. Ja mikä hienointa, vesi oli selvästi kirkastunut!
Ilmakuvat ovat Jani Syvähuokon viikonvaihteessa dronella ottamia.
Karjalohjalla satoi aamulla lunta. Puujärven vesi on kuitenkin vielä lämmintä, joten Puujärven Kontolannokan kuvassa lunta näkyy vain rantakallioilla ja hieman puissa.
Otsikko on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n juuri ilmestyneen Aquarius-lehden numeron (2020-2021) teema. Yllä olevan kuvan skannasin ko. lehden kannesta.
Ilma on ollut hieman suttuista viime päivinä. Mutta tämä aamu oli ihana poikkeus 😉 Kuva on otettu Kontolannniemestä nousevan auringon valaistessa vastarannan puut.
Luhju-hankkeen keskeinen tavoite on vähentää ravinteiden, ennen kaikkea fosforin valumista Luhjunojasta Puujärveen. Hankkeessa on kirjattu seuraavia keinoja:
